Ajankohtaista
  • Volvon kolmipisteturvavyö täyttää 50 vuotta

    13.8.2009

    Torstaina 13 elokuuta 1959 luovutettiin maailman ensimmäinen auto, jossa vakiovarusteena oli kolmipisteturvavyö. Kyseessä oli Volvo PV544. V-tyyppinen kolmipisteturvavyö on 50 vuotta myöhemmin pelastanut jo pitkälti yli miljoona ihmishenkeä.

     

    Yksinkertainen kädenliike ja vyö on paikallaan – samalla kuoleman ja vakavan loukkaantumisen riski vähenee yli 50-prosenttisesti. Kolmipisteturvavyö on yhä tänään auton tärkein turvallisuusratkaisu. Se on suurin ja tärkein yksittäinen turvallisuusratkaisu autoilun 120-vuotisessa historiassa.

     

    Liikenneturvan vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan turvavyön käyttö pelastaisi Suomessa kymmeniä ihmishenkiä vuodessa. Turvavyö jää edelleen käyttämättä etenkin takapenkillä, vaikka sen pakollinen käyttö on kirjattu lakiin jo yli 20 vuotta. Tutkimuksessa joka viides vastaaja perusteli turvavyön käyttämättä jättämistä takapenkillä sillä, että luotti siihen ettei mitään satu.

     

    Kolmipisteturvavyö on keskeisin nykypäivän ja tulevaisuuden turvallisuusratkaisu
    Monet uskovat, että kolmipisteturvavyö ei ole muuttunut viimeisimpien 50 vuoden aikana. He ovat yhtä aikaa sekä oikeassa että väärässä. Turvavyön nerokas perusratkaisu on edelleen sama, mutta nykypäivänä vyö on osa jatkuvaa kehitystyötä kokevia huipputeknisiä turvallisuusjärjestelmiä.


     
    Kolmipisteturvavyö on ollut keskeisessä osassa Volvo-autojen suojaavissa ratkaisuissa jo vuodesta 1959 lähtien. Vyöstä mukavamman ja joustavamman tehnyt inertiarullamekanismi otettiin käyttöön vuonna 1969. Tämä on edelleen viimeisin merkittävä näkyvä muutos vyön kehityksessä.


     
    Mutta vaikka muutokset eivät olisikaan näkyviä, Volvo on jatkanut turvavyön kehitystyötä pysyäkseen mukana turvallisuustekniikan yleisessä nopeassa kehityksessä.

     

    - Turvavyö on ainutkertainen ratkaisu, joka pitää autossa olijat tehokkaasti kiinni istuimissa. Muut järjestelmät voivat täydentää vyötä ja auttaa sitä tekemään tehtävänsä paremmin. Eri tekniikat voivat esimerkiksi tarjota tietoja törmäysvoimista ja toimia onnettomuuden aikana vyön kanssa vuorovaikutuksessa ja varmistaa näin optimaalisen suojan, kertoo Volvon matkustamoturvallisuusosaston johtaja Lennart Johansson.


     
    Törmäysten ja voimien hallinta
    Yksi esimerkki tällaisista tekniikoista on turvavyön esikiristin, joka saadessaan törmäysanturilta signaalin kiristää vyötä vartaloa vasten. Tämä vähentää vyön ja vartalon välistä tyhjää tilaa, joka voi syntyä esimerkiksi paksuja vaatteita käytettäessä. Turvavyön esikiristin helpottaa vyön tehtävää sitoa vartaloa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.


     
    Kuljettaja ja matkustajat hyötyvät suuresti myös voimanrajoittimista, jotka on integroitu nykyaikaisten Volvo-autojen turvavöihin. Anturi tarkkailee, kuinka nopeasti vyötä kelataan ulos, minkä ansiosta voimanrajoittimet voivat esimerkiksi tunnistaa dynaamisen massan – eli liikkuvan vartalon – kun se heilahtaa eteenpäin.


     
    Näin ollen voidaan säätää voimaa, jolla vartaloa kiristetään ja optimoida dynaamisen massan sitominen. Jos vyö kiristää vartaloa liian suurella voimalla, keho voi loukkaantua. Jos voimanrajoitin taas on säädetty liian heikoksi, keho heittäytyy eteenpäin liian nopeasti turvatyynyä tai kojetaulua vasten.


     
    Voimanrajoitusta voidaan hyödyntää eri tavoin tilanteesta riippuen. Voiman taso vyössä voi olla törmäyksen alkuvaiheessa suurempi ja muuttua sitten heikommaksi, kun turvatyyny alkaa sitoa energiaa.

     

    Anturit määrittävät järjestelmien vuorovaikutuksen
    Henkilön koko ja törmäyksen tyyppi ovat kaksi pääparametria, jotka määrittävät milloin ja kuinka turvavöiden esikiristimet, turvatyynyt ja voimanrajoittimet toimivat. Jotta päätös on oikea kussakin tapauksessa, auton tietokone käyttää hyväkseen tuhansista esiohjelmoiduista törmäysskenaarioista ja Volvon analysoimista tosielämän onnettomuuksista saatuja tietoja.


     
    Järjestelmän kehityksessä on käytetty lukuisia eri skenaarioita kovavauhtisista nokkakolareista ja rekan alle ajautumisista vaikeasti tulkittaviin sivutörmäyksiin. Onnettomuuden tyyppi määrittää, kuinka nopeasti ja millä tasolla eri järjestelmät aktivoidaan.

     

    Tiedot saadaan eri puolille autoa asennetuista antureista. Auton keskellä oleva pääprosessori kokoaa tiedot ja päättää, kuinka eri järjestelmät, turvavyö mukaan lukien, toimivat vuorovaikutuksessa. Jos auton reunimmaisille takaistuimille on asennettu integroitu lasten turvaistuin, turvavyön suojajärjestelmä on räätälöity sopimaan myös siihen. Takaturvavyön täytyy suojata myös pienempää ja kevyempää henkilöä mahdollisimman tehokkaasti.


     
    Turvavyön kehitys: parempaa turvallisuutta ja helpompaa käyttöä
    Nykypäivän turvallisuusjärjestelmät on optimoitu suhteessa toisiinsa, ja turvavöillä on niissä edelleen keskeinen asema. Mutta miltä tulevaisuus näyttää? Käytämmekö turvavöitä vielä vuonna 2020?

     

    - Me Volvolla olemme vakuuttuneita siitä, että turvavyö on käytössä vielä vuonna 2020 ja siitä eteenpäin. Itse vyö voi tosin näyttää erilaiselta. Siinä voi olla nelipistekiinnitys, ja se voi olla muotoiltu niin, että se on vieläkin helpompi ottaa käyttöön kuin tänä päivänä. Voimme luopua turvavyöstä vasta sitten, kun meillä on autoja, jotka automaattisesti varmistavat, etteivät ne joudu yhteentörmäyksiin. Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka, vaikka tälläkin saralla tehdään nykyään runsaasti tutkimustyötä, Lennart Johansson kertoo. 
    Turvavyön kehitystyö kulkee kahta rinnakkaista tietä. Toisaalta turvavyöstä ja sen käyttämästä järjestelmästä halutaan tehdä mahdollisimman turvallinen ja toisaalta kehitetään menetelmiä, jotka tekevät vyön käytöstä entistä helpompaa ja mukavampaa.

     

    Volvo ja muut autonvalmistajat ovat pohtineet myös nelipistevyön käyttömahdollisuutta, ja vuosien varrella kyseisestä vyötyypistä on esitetty useita ehdotelmia. Vielä ei kuitenkaan ole olemassa riittävän hyvää teknistä sovellusta, joka tarjoaisi tarpeeksi tasapainoisia ominaisuuksia eri vaatimusten välillä.


     
    Nelipistevyöllä on selkeitä etuja. Se pitää henkilön tukevammin paikoillaan, jos auto pyörähtää ympäri (tämä on yksi syy, miksi ralliautoissa on vähintään nelipistevyöt). Vyö myös pienentää aliliukumisriskiä.


     
    Nelipisteturvavyöllä on kuitenkin myös heikkouksia. Se tulisi muotoilla mieluiten ristiksi, joka muodostaa X-kuvion vartalon yli. Ihmisen keho on vahvin rintakehän kohdalta, ja tällä alueella on parhaat ominaisuudet ottaa vastaan tulevia törmäysvoimia. Haasteena on tehokkaasti kiinnittää vyön yläpiste auton kohtaan, jossa korissa ei ole luonnollista kiinnityspistettä.


     
    Toinen haaste liittyy enemmän turvavyön käyttöön: ihmiset ovat viimeisimmän 50 vuoden ajan tottuneet käyttämään kolmipisteturvavyötä. Kuinka uusi ratkaisu otettaisiin vastaan? Onko paremman suojan tarjoama etu riittävä, jos samaan aikaan vyön yleinen käyttöaste laskee? Volvo perehtyy näihin kysymyksiin huolellisesti eikä missään nimessä sulje pois mahdollisuutta, että sen autoissa olisi tulevaisuudessa nelipisteturvavyöt. 


     
    Motorisoitu vyö, joka reagoi potentiaalisiin vaaratilanteisiin
    Motorisoitu turvavyö on jännittävä uusi tekniikka, joka kiristää vyötä ja asettelee kuljettajan oikeaan asentoon mahdollisissa vaaratilanteissa. Järjestelmä voi esimerkiksi rekisteröidä, ajetaanko autoa aktiivisemmin runsaammilla ohjauspyörän käännöksillä. Tällaisessa tilanteessa vyön tarjoamasta tuesta voi olla merkittävää hyötyä. Turvavyö voi myös vastaanottaa auton törmäysvaroitusjärjestelmältä signaalin, että auto lähestyy estettä tai että auto on havainnut, että kuljettaja alkaa olla unelias tai hänen keskittymisensä on herpaantumassa.
    Jos näin käy, vyö voi antaa kuljettajalle varoituksen kiristymällä ja asettelemalla kuljettajaa istuimella. Yksi tällaisen järjestelmän etuja on, että se voidaan aktivoida lukemattomia kertoja ilman, että se kuluu loppuun pyroteknisistä esikiristimistä poiketen.

     

    Helppokäyttöisempiä vöitä
    Liian moni kuljettaja ajaa vielä ilman turvavyötä. Ratkaisut, jotka tekevät vöiden käytöstä luonnollisempaa ja mukavampaa, ovat osa Volvon tekemää tutkimus- ja kehitystyötä.
    Yksi potentiaalinen mahdollisuus on vyön solki, joka nousee paikaltaan istuinten välistä, kun henkilö istuutuu istuimelle. Tämä helpottaa varsinkin takaistuimella soljen löytämistä ja vyön käyttöä. Muita vireillä olevia ajatuksia ovat vyön käytön näyttäminen erikoisvaloilla tai vyöhön ommeltava valaistu liuska, joka helpottaa vyön löytämistä pimeällä.


     
    Lisäksi on testattu täysautomaattisia järjestelmiä, joissa vyö asettuu henkilön ylle ja kiristyy. Tällaisten ratkaisujen suurimmat haasteet eivät ole teknisiä vaan liittyvät enemmänkin käyttötapaan.
    Milloin vyö tulisi kytkeä? Kun henkilö istuutuu istuimelle? Ehkäpä hän ei olekaan aikeissa lähteä liikkeelle. Kun ovi suljetaan? Kun virta-avainta käännetään? Entä mitä tapahtuu, jos joku matkustajista on juuri istuutunut ja pitää sylissään kukkakimppua tai suurta jäätelöannosta? Nämä ovat mielenkiintoisia haasteita, joihin kehitysinsinöörit yrittävät löytää ratkaisuja.


     
    Volvo ja muut autonvalmistajat käyttävät nykyään tiettyjen valmistajien tuottamia turvavöitä. Vyön venymisominaisuuksissa voi olla eroavaisuuksia, mutta vöiden rakenne ja leveys ovat samat. Voisi kuvitella, että leveämpi vyö tarjoaisi parempaa suojaa, mutta koska voimalla on taipumus kerääntyä vyön keskiosaan, lisäleveys tarjoaisi vain marginaalisia hyötyjä. On lisäksi mukavampaa asetella kapeampi vyö viistosti rintakehän poikki.  Eräät valmistajat ovat testanneet myös voimanrajoittimella varustettuja kaasutäytteisiä vöitä.


     
    Turvavyön tehokkuus voi parantua, kun vyön kanssa vuorovaikutuksessa toimii uusia teknisiä ratkaisuja. Volvo esitteli uuden XC60-mallin lanseerauksen yhteydessä vuonna 2008 mukautuvat voimanrajoittimet hitaissa nopeuksissa tapahtuvia törmäyksiä varten (PRS). PRS-toiminto käyttää samoja laserantureita kuin törmäyksiä ehkäisevä City Safety -toiminto. Laseranturi toimii vuorovaikutuksessa turvatyynyjen ja voimanrajoittimien kanssa, jotta rajoittimia voidaan säädellä tehokkaammin törmäyksen voimakkuuden perusteella.


     
    Volvo on kehittänyt suhteellisen yksinkertaiseen mutta erittäin tehokkaaseen mekaaniseen ratkaisuun – kolmipisteturvavyöhön – perustuvan huipputeknisen turvallisuusjärjestelmän, joka tarjoaa parasta mahdollista suojaa autossa olijoille. Alla olevan luettelon esimerkit kertovat tähän asti kuljetusta matkasta, joka sai alkunsa mullistavasta innovaatiosta vuonna 1959:

    1959  Volvon innovaatio: kolmipisteturvavyö edessä
    1967  Turvavyöt vakiona takana
    1969  Kolmipisterullaturvavyöt edessä
    1971  Turvavyön muistuttimet edessä
    1972  Kolmipisteturvavyöt takana
    1986  Kolmipisteturvavyö keskimmäisellä takaistuimella
    1987  Mekaaninen turvavyön esikiristin
    1991  Turvavöiden automaattinen korkeudensäätö edessä
    1992  Pyrotekniset turvavöiden esikiristimet edessä
    1993  Kolmipisterullaturvavyöt kaikilla istuimilla
    1996  Turvavöiden voimanrajoittimet edessä
    1999  Pyrotekniset turvavöiden esikiristimet kaikilla istuimilla
    1999  Lantiovöiden voimanrajoittimet edessä
    2003  Turvavyön muistuttimet kaikilla istuimilla
    2003  Lantiovöiden pyrotekniset esikiristimet edessä
    2003  Mukautuvat voimanrajoittimet edessä
    2007  2-tasoiset voimanrajoittimet lapsille ja aikuisille takana
    2008  Mukautuvat voimanrajoittimet hitaissa nopeuksissa tapahtuvia törmäyksiä varten (PRS) edessä

    Torstaina 13 elokuuta 1959 luovutettiin maailman ensimmäinen auto, jossa vakiovarusteena oli kolmipisteturvavyö. Kyseessä oli Volvo PV544. V-tyyppinen kolmipisteturvavyö on 50 vuotta myöhemmin pelastanut jo pitkälti yli miljoona ihmishenkeä.
    Takaisin