Turvallisuus

Huomio ajonäköön

Usein vaaratilanteen tai kolarin syyksi kuulee selityksen ”En nähnyt”. 

teksti Ari Parkkonen

 

Yli 80 prosenttia kaikesta saamastamme aisti-informaatiosta tulee näköaistimme kautta. Näkökentän keskellä on kapea, noin 1–2 asteen levyinen tarkan näkemisen alue, jonka avulla teemme kaikki tarkat havainnot. Tällä alueella on myös sokea piste, jossa sijaitsee näköhermon pää, eikä siinä ole verkkokalvoa. Tervesilmäisille tästä ei käytännössä muodostu ongelmaa, koska yhteisnäössä toisen silmän näkökenttä kattaa toisen silmän sokean pisteen. Näkökentän reuna-alueilla yksityiskohtien erottelukyky on huono, mutta siellä havaitaan muun muassa liikettä, hahmoja ja valoja. 

Moni yli 40-vuotias huomaa tätäkin lehteä lukiessaan tarvetta suoristaa käsiään. Tämä on merkki siitä, että on syytä varata aika näöntarkastukseen. Vaikka pelkkä ikänäkö ei mittareiden lukemista lukuun ottamatta juuri haittaa ajamista, kannattaa yli nelikymppisen käydä kattavassa näöntarkastuksessa säännöllisesti. Ikääntyessä kasvaa myös riski sairastua erilaisiin silmäsairauksiin, jotka hoitamattomina hankaloittavat elämää ja voivat johtaa ajo-oikeuden menettämiseen tai jopa sokeutumiseen. Paljon ajava hyötyy esimerkiksi häikäisyä estävistä ja kontrastia parantavista silmälasien pinnoitteista. Sellaiset helpottavat ajamista erityisesti huonossa kelissä ja hämärässä.

Uudet Volvot aistivat ympäristöään tehokkaasti. Korkearesoluutioinen videokamera tuulilasin yläreunassa vahtii edessä olevia kohteita tauotta ja tunnistaa autot, moottoripyöräilijät, jalankulkijat, pyöräilijät ja suuret eläimet. Edessä olevia kohteita tarkkailee myös tutka, joka käy jatkuvaa vuoropuhelua kameran kanssa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa jalankulkija on havaittu ja tunnistetaan törmäysvaara, videokamera varmistaa tutkalta edessä olevan kohteen. Järjestelmä varoittaa kuljettajaa saatuaan varmistuksen vaarasta. Mikäli kuljettaja ei reagoi varoituksiin, auto aloittaa täysjarrutuksen. Takapuskurin sisällä olevat ultraäänisensorit tarkkailevat kuolleita kulmia ja peräänajon vaaraa. Peruutet­taessa ne vahtivat takana risteävää liikennettä varoittaen ja pysäyttäen auton tarvittaessa. Pysäköintitutkat auton takana ja edessä kertovat kuljettajalle auton ympärillä olevista esteistä. Ympäristön havainnointi helpottuu, kun lasien, peilien, valojen ja sensoreiden puhtaudesta on huolehdittu. 



Näin löydät sokean pisteen

1. Peitä toinen silmäsi.
2. Kohdista avoimen silmän katse johonkin pisteeseen suoraan edessäsi.
3. Laita peukalo pystyssä käsi suorana pisteeseen, johon katsot.
4. Vie peukalo hitaasti kohti avoimen silmän ohimonpuoleista näkökenttää. 
5. Pidä katse kohdistettuna alkuperäiseen pisteeseen.
6. Kun siirrät peukaloa hiukan, peukalonpää katoaa näkökentästä. Tämä on sokea piste. 



Katso tehokkaasti

:: Suuntaa katseesi kauas menosuuntaan. Voit reagoida vain siihen, minkä olet havainnut. Katsomalla kauemmas saat enemmän aikaa ajatella ja toimia.
:: Liikuta silmiäsi aktiivisesti. Vilkaise taustapeiliin alle 10 sekunnin välein, jotta sinulla on jatkuvasti käsitys siitä, mitä ympärilläsi tapahtuu.
:: Katso jokaisessa risteyksessä vasemmalta oikealle huolimatta siitä, kenen vuoro on ajaa risteyksestä. 
:: Varmista kuollut kulma vilkaisemalla olkapään yli ennen kääntymistä, ajolinjan muuttamista tai oven avaamista.
:: Tarkkailemalla tien sivustoja havaitset mahdollisesti tielle tulevat jalankulkijat ja eläimet sekä pysäköidyt autot ajoissa.
:: Tarkista ympäristösi 360 asteen säteellä ennen peruuttamista.
:: Etsi pakoreitti, jos olet vaarassa törmätä.


Kirjoittaja Ari Parkkonen on ajovalmentaja ja yrittäjä Excelsior Liikenneturvallisuudessa, 
joka on yritysten ja yhteisöjen liikenneturvallisuuden kehittämiseen erikoistunut yritys.