Omistajuus

Pitkä yhteinen matka

Kun hyvän löytää, siitä pidetään kiinni. 

teksti Tuija Holttinen kuva Juha Harju

 

Pääkaupunkiseudulta Alajärvelle 2000-luvun alkupuolella muuttanut Tero Isoniemi sanoo olevansa nyt perillä. Helsingissä syntynyt ja koulunsa käynyt moniosaaja koki Pohjanmaan lakeuksien kutsun vastustamattomaksi, eikä ole muuttoa katunut.

– Vanhempani ovat täältä kotoisin, ja veri veti sitten minutkin etelän kiireisestä elämästä tänne Etelä-Pohjanmaan rauhallisempaan rytmiin, Isoniemi kertoo.

– Lähimmät liikennevalotkin löytyvät vasta Lapualta, jonne on matkaa reilut 45 kilometriä.

Autonasentajakoulutuksen saanut taksinkuljettajana, kiinteistöhuollossa ja radiojuontajanakin toiminut Isoniemi ajaa nyt linja-autoa. 

– Aina pitää olla valmis vastaanottamaan uusia haasteita, hän toteaa.

Elämän isoissa muutoksissa yksi asia on kuitenkin pysynyt. Se on vuoden 1998 Volvo S40, jonka Isoniemi osti käytettynä itselleen vuonna 2007.

– Tämä on vasta kolmas auto elämässäni – tiedän olevani tämän asian suhteen harvinainen autoilija, hän naurahtaa.

– Mutta kun on löytänyt kerran helmen, mitä sitä vaihtamaan!

Uskollinen Volvo S40 -autoilija kertoo, että jo pienenä nassikkana säkillisestä metallisia pikkuautoja käteen valikoituivat aina ne tummansiniset metallinhohtoiset menijät. 

Sama sävy löytyy nyt päivittäin ajossa olevasta rakkaasta Volvosta, jonka mittariin on kertynyt muun muassa karaokeharrastuksen sekä Tero Isoniemi ja Kohtalon Kuu -bändin keikkojen siivittämänä jo lähes 390 000 kilometriä. 

– Muistan vieläkin, kun hierottiin kauppoja. Jännäsin koko ajan, saanko omakseni tämän kaunottaren – ja nyt jo 13. yhteinen vuosi menossa.

Iso rajapyykki saavutetaan, kun Volvoon tulee 400 000 kilometriä täyteen. 

– Tähän asti ei ole tarvinnut kuluvien osien vaihtoa kummempia isompia remontteja tehdä, ja tavoite onkin jättää aikanaan auto sivuun – mutta talteen – hyvässä kunnossa.

Isoniemi on toki päässyt ajamaan myös tuliterillä autoilla etenkin taksityössä. Hän myöntää myös käyvänsä autokaupassa katselemassa ja jutustelemassa tuttujen automyyjien kanssa. Palavaa autokuumetta ei kuitenkaan ole tullut.

– Totta kai uusi auto on aina upea, on uutta tekniikkaa ja varusteita ja turvallisuus huipussaan, mikä on tietenkin tärkeää myös itselle, Isoniemi pohtii. 

Uusien autojen miinuspuolena omasta näkökulmastaan hän pitää sitä, ettei niissä ole persoonallisuutta. 

– Vanhempien autojen ulkonäkö miellyttää minua enemmän, mutta hyvähän se on, että jokaiselle löytyy omat ihailijansa. Aika satavarma olen kuitenkin, että kunhan tämä auto jää eläkepäiville, seuraavakin autoni on Volvo.



Tero Isoniemen TOP 3:

1. Koko 
Iso auto on tukeva ja tuo turvallisuutta.

2. Tekniikka 
Luotan hyvään varusteluun, kuten ABS-jarruihin.

3. Lisäkaukovalot
Maaseudulla ajellessa osaa arvostaa sitä, että näkee hyvin.