Tapahtumat

Maailman ympäri 8 kuukaudessa

Volvo Ocean Racea luonnehditaan maailman ankarimmaksi ammattilaispurjehduskilpailuksi, jolle vertoja vetävät vain olympialaiset ja purjehduksen America’s Cup. 

TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ

 

Lokakuussa 2017 Espanjan Alicantesta käynnistyi 13. Volvo Ocean Race. Joukkueilla oli tuolloin edessään yli kahdeksan kuukauden mittainen vaativa rupeama maailman ympäri.Venekunnat päättävät kilpailun kesäkuussa 2018 Alankomaiden Haagiin, jota ennen matkaa on tehty tyynessä ja tyrskyissä 46 000 merimailia, eli yli 85 000 kilometriä. Kilpailun historian pisin reitti kattaa 4 valtamerta, 6 maanosaa ja 12 kaupunkia. Voitosta kisaa seitsemän venettä, joista jokaisessa on nykysääntöjen sallimat sekajoukkueet nais- ja miespurjehtijoista. 

Joukkueet kilpailevat Volvo Ocean 65 -veneellä, joka otettiin käyttöön edellisessä Volvo Ocean Racessa kaudella 2014–2015. Koska kaikki veneet ovat samaa tyyppiluokkaa, menestyminen perustuu entistä enemmän purjehtijoiden suorituksiin ja vaatii joukkueilta ankaraa työtä sekä oivallista strategista pelisilmää. Reitti painottuu vaativiin Eteläisen jäämeren oloihin, joten pienillä virheillä tai onnistumisilla voi olla suurta merkitystä.

Yli neljän vuosikymmenen ajan Volvo Ocean Race, aiemmin The Whitbread Round the World Race, on ollut maailman legendaarisin purjehduskisa, joka mittaa joukkueiden taitoja ja kestävyyttä. Se tarjoaa ainutlaatuisen seikkailun paitsi kilpailijoille, myös kisaa seuraaville. Tähän mennessä järjestettyihin kilpailuihin on osallistunut kaikkineen 167 venekuntaa, ja mukana on ollut edustajia 43 kansallisuudesta. Aiemmin kilpailu järjestettiin joka neljäs vuosi, mutta kaudesta 2008–2009 alkaen Volvo Ocean Racen tahtia tiivistettiin. Nykyään sitä kisataan kolmen vuoden välein. Kilpailussa ei jaeta rahapalkintoa, vaan kyse on maineesta ja kunniasta – siitä, mikä jouk-kueista saa vastaanottaa voittopokaalin kisassa, jota pidetään yhtenä vaativimmista ja arvostetuimmista ammattiurheilijoiden parissa.
 
Volvo Ocean Race haluaa kiinnittää kilpailun aikana huomiota tiedeohjelmallaan myös merien muovisaasteen valtavaan ja alati lisääntyvään määrään.
Vuosittain 8 miljoonaa tonnia muovia heitetään mereen – eli yhden roska-autollisen verran joka ikinen minuutti. On sanottu, että mikäli tämä jatkuu, vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia kuin kaloja. Tämän vuoden kilpaveneiden kehittelyssä on otettu ympäristönäkökohdat huomioon, ja tätä kehitystyötä on tarkoitus tehdä myös jatkossa. Kaudella 2017–2018 veneissä käytetään ensimmäistä kertaa hydrogeneraattoria tuottamaan veneelle sähköä niin, että fossiilisten polttoaineiden kulutusta kyetään vähentämään kilpailun aikana. Veneet on myös varustettu erilaisilla antureilla, jotka keräävät tietoja maailman valtamerten syrjäisimmistä kolkista. Niiden avulla tutkitaan lämpötilaa, barometrista painetta, virtauksia ja tuulen nopeutta. Lisäksi mittaukset auttavat tuottamaan entistä tarkempia sääennusteita ja ilmastomalleja tutkijoille eri puolilla maailmaa.

Veneet myös mittaavat suolapitoisuutta sekä liuenneen hiilidioksidin ja levän määrää merivedessä. Yhdessä mikromuovitietojen kanssa mittaukset auttavat luomaan kokonaisvaltaisemman kuvan muovisaasteiden määrästä ja niiden vaikutuksesta valtamerten elämään. Ohjelman tieteellisiin yhteistyökumppaneihin kuuluu muun muassa sään ja valtamerten tutkimusorganisaatio NOAA. Myös kilpailun omaa jalanjälkeä halutaan pienentää muun muassa vähentämällä kertakäyttöisten muovituotteiden, kuten ruokailuvälineiden, määrää kisakaupungissa. Niissä käynnistetään myös lapsille suunnattu opetus- ja valistusohjelma, Volvo Ocean Race Youth Academy. Samoin kilpailua halutaan hyödyntää keskustelun herättäjänä, jotta tietoa ja toimenpiteitä merten tilan kohentamiseksi pystytään jakamaan sekä kehittämään yhteistyössä tiedeyhteisön, hallitusten, urheilumaailman ja liike-elämän kanssa. 

1/4

Pelisilmää ja ryhmädynamiikkaa

– Volvo Ocean Race on ainut purjehduskilpailu, jossa kuljetaan maailman ympäri koko miehistön kanssa. Lisäksi sillä on pitkät perinteet, Thomas Johanson kuvailee. 

Johansonilla on vankkaa kokemusta Volvo Ocean Racesta. Hän kiersi reitin kokonaan kaudella 2008–2009 ja tuurasi vuonna 2012 yhtä miehistön jäsentä Kap Hornin kiertävällä etapilla Uuden-Seelannin Aucklandista Brasilian Itajaihin. Tämänkertaista reittiä hän kehuu vuolaasti, sillä hän pitää Eteläistä jäämerta parhaana purjehdusseutuna. – Siellä kelit ovat kovempia kuin muualla ja aallokko on iso. Miehistön pitää pystyä reagoimaan muuttuviin oloihin nopeasti – nämä ovat niitä asioita, jotka saavat purjehtijat innostumaan.”

Yksityyppiluokka  vaikuttaa kisan luonteeseen. Taktisilla päätöksillä on suuri merkitys, ja kisa on vaativa miehistölle sekä etenkin navigoijalle. 

– Tässä mitataan, kuka pystyy ajamaan tällaisissa oloissa kovinta vauhtia, Johanson pohtii.

Rankka kilpailu vaatii miehistöltä hyvää tiimidynamiikkaa. Porukan henki näkyy yleensä myös tuloksessa.

– Sanotaan, että Happy boat is a fast boat. Usein kipparilla on suurin vastuu siitä, millainen fiilis veneessä on.

Oman porukan iskukyky mitataan vaikeissa tilanteissa, kuten välinerikon sattuessa.  

– Haastavissa paikoissa osa miehistöstä saattaa nukkua todella vähän, mikä lisää ärtymystä. Silloin pitää olla pelisilmää nähdä, miten muut jaksavat ja huomioida se omassa tekemisessä.

Purjehtijoilla, kuten muillakin kilpaurheilijoilla on kova kilpailuvietti, ja epäonnistumiset saattavat jäytää mieltä pitkäänkin. Johanson muistuttaa, että silloinkaan ei saa vaipua negatiivisuuteen:

– Tärkeätä on olla armollinen itselle ja katsoa eteenpäin. Pitkän kisan aikana voi tapahtua lähes mitä vain.