Kurkistus Meri-Lappiin

Kemin ja muun Meri-Lapin kohteita kannattaa käydä katsomassa erillisenä retkenä tai vaikka ohikulkumatkalla tunturiin.

teksti Pirkko Koivu kuvat Jaani Föhr

 

Nelostie levenee moottoritieksi Kemin eteläpuolella ja matkanteko maittaisi, sillä edessä on vielä lähes 300 kilometriä ajoa ennen Länsi-Lapin tuntureita. Kemiin tekee kuitenkin mieli pysähtyä, sillä sielläkin on omat vetonaulansa. Ensimmäinen kiinnostava kohde eli jäänmurtaja Sampo on Kemin eteläpuolella. Entinen valtion alus palvelee nyt matkailijoita ja vie heitä ajelulle jäiden sekaan. Laivasta haluamme nähdä ainakin vilauksen ja napata kuvan, vaikka nelituntiselle risteilylle ei tällä kertaa lähdetäkään. Volvo XC40:n navigaattori opastaa perille satama-alueelle, jossa turisteja nousee juuri laivaan. Mereltä puhaltaa arktinen tuuli ja silmien eteen avautuu tasainen jääkenttä. Paljasta vettä ei näy edes jäänmurtajan vieressä, vaan laivan väylää peittävät paksut jäänmurikat. 

– Silmänkantamattomiin jatkuva ehjä jää on monelle matkailijalle eksoottinen elämys, sanoo tiedottaja Noora Barria Kemin matkailusta. Kestävälle jäälle tehdään vieläpä loistavat ladut, joten Kemissä voi viettää hiihdellen pitemmänkin ajan, hän vinkkaa. Jäänmurtajan vierelle kurvaa pari linja-autoa, joista laskeutuu lisää matkailijoita. Lipunmyyntijonon puheensorinassa erottuu brittituristien keskustelua, jossa he muistelevat edellisenä iltana näkemiään revontulia. 

Näppäilemme navigaattoriin toisen kemiläisen talvivetonaulan, Kemin lumilinnan, joka sijaitsee Lumilinnantiellä lähes Kemin keskustassa. Kemiläiset ovat rakentaneet lumilinnansa jo 23 talveksi, mutta vuodeksi 2019 tulee pysyvääkin, sillä linna saa jäähdytetyn ravintolan ja muita ympärivuotisia palveluita. Lumilinnaan on tarvittu noin 25 000 kuutiometriä lunta, joka on muotoiltu taidokkaaksi rakennukseksi: sinihämyiset onkalot ja veistokset luovat linnan sisälle rauhoittavan tunnelman. Kiintoisaa on nähdä kansainvälisten matkailijoiden runsaus myös Lumilinnassa. Yksi turisti ottaa kuvan myös punaisesta Volvostamme, joka hyvin erottuukin linnan tarjoamasta valkoisesta taustasta. Noora Barria kertoo, että kansainvälinen matkailu on kovasti vilkastunut Kemissä. – Erityisesti aasialaisia turisteja käy paljon. Heitä tulee sekä omatoimimatkailijoina junalla tai lentäen että järjestetyillä retkillä.

Mieli tekee nyt kotiruokaa, ja sellaista löytyy Kemin kaupungintalon 13. kerroksesta, jossa on Panorama Café: tällä kertaa lounaslistalla on makaronilaatikkoa, mausteista broileria ja lohta. Yrittäjä Pertti Kulju sanoo, että kahvilan aukiolo laajenee myös iltoihin. 

– Kaikki eivät vielä tiedä tästä paikasta, mutta silti myös turistit ovat jo löytäneet tänne.Tarjoilija Hanna Pennanen vinkkaa iloisesti, että myös ulos terassille saa mennä katsomaan maisemia, vaikka näin talvikelillä siellä ei ruokaillakaan. Maisema ylhäältä tornista onkin hieno. Lännessä näkyy jäinen meri saarineen ja siellä täällä tuulivoimaloita. Luoteessa erottuu Tornio ja pohjoisen suunnalla lentokentän kiitorata. Kun katsoo metsäisen maiseman halki vielä pohjoisemmaksi, näkyy horisontissa korkeampia mäkiä – voisiko tuo yksi olla Aavasaksa? 

Kurvaamme rantaan, jossa suotuisa sää on houkutellut jäälle hiihtäjiä ja kävelijöitä. Me kuitenkin suuntaamme sisätiloihin, sillä yli satavuotiaassa Kemin entisessä tullirakennuksessa on nykyisin jalokivigalleria. Kuulemme suihkulähteestä veden solinaa ja katselemme rubiineja, turmaliineja, safiireja ja krysoberyllejä. Jos Suomella olisi kuninkaallisia, hallitsijan kutreilla painaisi kruunajaisissa tämä kaksikiloinen kullattu kruunu, joka on kultamestari Teuvo Ypyän valmistama. Kruunu suunniteltiin aikoinaan Hessenin prinssi Friedrich Karlille, josta kaavailtiin Suomen kuningasta. Mutta koska ollaan tasavallassa, kruunu jouti museoon. Ajelemme kaupungin keskustan halki Hertta-kahvilaan rautatieaseman viereen. Tunnelma sisällä on kodikas, ja päätös pitäytyä pelkässä kahvissa peruuntuu nähtyämme vitriinin leivosvalikoiman. Lautaselle päätyy suklaamoussekakkua. Kahvila Hertan yrittäjä Norma Seppälä kertoo, että perheyritys osti edellisenä vuonna vanhan hirsisen kahvilarakennuksen, kunnosti sen tunnelmalliseksi ja rakensi myöhemmin vielä majoitustilojakin turisteja varten. – Uskomme, että hotellitarjonnan lisäksi Kemissä kysyntää on vähän erilaiselle, pienimuotoiselle majoitukselle. Jo viime talvena tuli tiedusteluja tämän talven majoituksista, Seppälä kertoo. 

Menojalkaa alkaa jo kutkuttaa, joten käännämme Volvon keulan pohjoiseen. Sitä ennen on koettava rajanylitys. Hurautamme moottoritietä hetkessä parinkymmenen kilometrin matkan Tornioon. Ajamme keskustaan ja samassa olemme Haaparannan puolella Ruotsissa! Ei ihme, että rajan yli käydään mielellään ostoksilla puolin ja toisin. On hauskaa, että omakotitalojen tyyli muuttuu heti rajan toisella puolella jotenkin somemmaksi kuin Suomessa. Toki Haaparannalla on myös karuja 1970-luvun kerrostaloja kuten Suomenkin puolella. Nähtävää ei Haaparannassa kovin paljon ole, ellei ostosten teko kiinnosta. Teemme pienen ajokierroksen ja parissa minuutissa olemme takaisin Suomessa. Ylitämme vielä Tornionjoen vanhaa rautasiltaa pitkin, ja käännös vasempaan. Matka tunturiin voi jatkua. 

 

1/4

 

Käy katsomassa: 

1. Tornio ja Kemi ovat yhtenäistä asiointi­aluetta, joten Kemissä käyntiin on helppo yhdistää piipahdus Torniossa ja Ruotsin puolella.
2. Keminmaan kirkko on Pohjois-Suomessa harvinainen laatuaan – keskiaikaista rakennustyyliä edustava kivikirkko. Talvisin se on kiinni, mutta näyttää ulkoapäinkin kauniilta talvimaisemassa.
3. Torniosta 14 kilometriä pohjoiseen kuohuu Tornionjoessa Suomen suurin valjastamaton koski, Kukkolankoski. Pudotus ei ole jyrkkä, mutta koski on vastaavasti kolme kilometriä pitkä.
4. Kemin sarjakuvakeskuksessa on sarja­kuvahahmoja ja taiteilijoiden alku­peräisiä piirroksia.

Vinkit antoi Juha Kontio Kemin Wetteristä 

 

 

Tutustu: 
visitmeri-lappi.fi/fi/matkailijalle/näe-ja-koe/kemin-lumilinna
visitkemi.fi/fi/ukk-sampo
panoramacafekemi.fi
cafe-hertta-kemi.business.site
visitkemi.fi/fi/jalokivigalleria-fi
keminsarjakuvakeskus.weebly.com/naumlyttely.html