Turvallisuus

Turvallisuuden suunnannäyttäjä

Volvon vuonna 1959 autotuotantoon tuoma kolmipisteturvavyö on pelastunut yli miljoonan ihmisen hengen. Turvallisuuden suunnannäyttäjänä Volvo tavoittelee jatkossa tämän määrän kaksinkertaistamista. 

teksti Vesa Ville Mattila

 

Volvon yli 90-vuotiaan taipaleen aikana autot ovat muuttuneet huimasti. Sen sijaan käsitys turvallisuudesta on ennallaan.

”Autoja ajavat ihmiset. Tämän vuoksi Volvon kaiken toiminnan perustana on aina oltava turvallisuus”, totesi Volvon toinen perustaja Gustaf Larson.

Yhtiön turvallisuusvision mukaan kukaan ei menehdy tai loukkaannu vakavasti uudessa Volvossa. Uusin innovaatio vision toteuttamiseksi on kuljettajan vireyttä ja terveydentilaa tarkkaileva kamerajärjestelmä, Driver Monitoring Cameras. Se esitellään vuonna 2022 samaan aikaan kuin seuraavan sukupolven alustarakenne. 

Ajaminen alkoholin, lääkkeiden tai muiden huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena alentaa huomio- ja koordinointikykyä, hidastaa reagointia ja heikentää kykyä tehdä päätöksiä. 

Koska kyse on pohjimmiltaan ihmisten käyttäytymisestä, lainsäädännön ja määräysten mahti ei yksin riitä. Turvallisuuden tueksi tarvitaan uudenlaista tekniikkaa.

Volvo viimeistelee parhaillaan kuljettajaa tarkkailevaa kamerajärjestelmää, joka ehkäisee ennalta auto-onnettomuuksia. Kamerat sensoreineen seuraavat muun muassa kuljettajan silmien liikkeitä ja reaktioaikoja. Mikäli järjestelmä havaitsee kuljettajan käyttäytymisen todennäköisesti johtavan vakavaan onnettomuuteen, se puuttuu automaattisesti tilanteeseen. 

Ensin auto aktivoi turvallisuusjärjestelmät minimoidakseen seuraukset ja herättääkseen kuljettajan huomion. Jos tämä ei riitä, auto hidastaa vauhtia ja aktivoi Volvo On Call -järjestelmän. Lopuksi auto pysähtyy tien laitaan.

Jo nyt Volvo tarjoaa vakiona yhden autoteollisuuden kattavimmista turvallisuusjärjestelmistä: jokainen uusi Volvo sisältää useita turvallisuutta lisääviä toimintoja ja ratkaisuja automaattijarrutuksesta turvakehikkoon. 

Yksi keskeisimmistä turvallisuustekijöistä on sekä autossa matkaavia että muita tiellä liikkujia suojeleva City Safety -järjestelmä. Itsenäinen hätäjarrutusjärjestelmä kehitettiin toistakymmentä vuotta sitten vähentämään peräänajon riskiä ja seurauksia. 

Volvo XC60 -mallista lähtien City Safety on kuulunut vakiovarusteisiin. Uudessa Volvo XC40:ssä se havainnoi muiden ajoneuvojen lisäksi jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja isoja eläimiä päivin ja öin.
 
City Safety aktivoi tarvittaessa lyhyen ja voimakkaan jarrutuksen, kun auton nopeus on alle 50 kilometriä tunnissa. Nopeammassa vauhdissa maantiellä ohjausta ja jarrutusta avustaa suistumisenestojärjestelmä.

Uusiin Volvoihin valinnaisena saatava IntelliSafe Surround -paketti antaa kuljettajalle silmät joka suuntaan. Paketti sisältää kuollutta kulmaa tarkkailevan Blind Spot Information System – eli BLIS-järjestelmän, risteävän liikenteen Cross Traffic Alert -varoittimen ja takatörmäysvaroittimen.

BLIS-varoitin tarkkailee kuolleessa kulmassa ajoneuvoja, jotka lähestyvät vasemmalla tai oikealla ajokaistalla. Tarvittaessa kuljettajaa varoitetaan ja ohjausapu auttaa välttämään törmäyksen. 

Risteävän liikenteen varoitin ilmoittaa esimerkiksi pysäköintihallissa lähestyvistä ajoneuvoista ja jarruttaa automaattisesti törmäysten estämiseksi. Peruuttamista tai ajamista ahtaissa paikoissa helpottamaan voi lisäksi valita järjestelmän, joka näyttää auton lähistön lintuperspektiivistä 360 asteen teräväpiirtonäkymänä.  

Volvo haluaa viestiä vahvasti ylinopeuden vaaroista. Tämän takia vuonna 2020 uusien Volvojen huippunopeus on rajoitettu 180 kilometriin tunnissa. Parhaillaan tutkitaan, miten älykkään nopeudenhallinnan ja geofencing-tekniikan avulla ajonopeutta voisi tulevaisuudessa rajoittaa automaattisesti esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden läheisyydessä.

Yksi uusimmista käyttöön otetuista innovaatioista on Care Key -avain. Sen avulla Volvon omistaja voi asettaa oman nopeusrajoituksensa lainatessaan autoaan nuorelle tai kokemattomalle kuljettajalle.

Pilvipohjaisen tiedonsiirron ansiosta Volvo pystyy myös vastaanottamaan ja jakamaan tietoja teiden kunnosta. Reaaliaikaisen tiedon avulla Volvon kuljettaja ja muut tienkäyttäjät pystyvät ennakoimaan tulevia tilanteita. 

Seuraavan sukupolven Volvot valmistautuvat autonomiseen ajoon hyödyntämällä kolmiulotteiseen mittaukseen perustuvia LiDAR-antureita. Tulevaisuuden autojen turvallisuusteknologian kehitystyössä Volvo tukeutuu monipuolisesti peliteollisuudesta tuttuun 3D-mallinnustekniikkaan. 

Yhdessä suomalaisen virtuaalilaseihin erikoistuneen Varjo Technologies Oy:n kanssa Volvo hyödyntää ensimmäisenä autonvalmistajana maailmassa todellista ja vir­tuaalista maailmaa yhdistävää Mixed Realityä, eli MR:ää. 

 

1/4

Hyvää huolenpitoa lapsista

Volvo on aina ollut eturintamassa edistämässä lasten turvallisuutta. Volvon turvaistuimet takaavat perheen pienimmille myös mukavan matkustamisen. 

Turvakaukalo: 
(0–13 kg; 0–1 vuotta) 
Selkä menosuuntaan asennettava turvakaukalo. Korkeat sivusuojat, säädettävä päätuki ja iso kantokahva.  

Lastenistuin: 
(9–25 kg; 9 kk–6 vuotta)
Selkä menosuuntaan asennettava turvaistuin. Optimoitu jalkatila ja monipuoliset säätöominaisuudet. 

Korokeistuin: 
(15–36 kg; 4–10 vuotta)
Maksimoitua mukavuutta ja turvallisuutta nuorelle kyytiläiselle. 

Selkänojallinen turvakoroke: 
(15–36 kg; 4–10 vuotta) 
Pehmustettu päätuki, korkeat sivupaneelit ja olkapääsuojat. 




Autojen pitää suojata kaikkia

Useimpien autojen turvallisuus perustuu miesten mallisista ja kokoisista törmäystestinukeista kerättyihin tietoihin. Niinpä naisilla on yhä edelleen miehiä suurempi riski loukkaantua auto- onnettomuuksissa. 

Kehon anatomiaan ja voimaan liittyvien erojen vuoksi naiset saavat miehiä enemmän esimerkiksi rintakehävammoja, mutta ei Volvossa. Onnettomuustyöryhmä on kerännyt tietoja auto-onnettomuuksista ja analysoinut niitä 1970-luvulta lähtien yli 40 000 autosta ja 70 000 ihmisestä.

E.V.A. Initiative -hankkeen myötä Volvo avaa turvallisuustutkimustensa digitaalisen kirjaston. Toiveena on, että tarjoa­malla mahdollisuuden ladata näitä tietoja myös muut autot kehittyvät yhä turvallisemmiksi kaiken kokoisille ja ikäisille ihmisille. 




Turvallisuuden edelläkävijä

Volvo on kehittänyt monia ajoneuvoturvallisuuden tärkeimpiä keksintöjä. 

1959 kolmipisteturvavyö
1972 selkä menosuuntaan asennettava lasten turvaistuin
1978 lasten turvavyötä ohjaava turvakoroke
1990 integroitu lasten turvakoroke
1991 sivutörmäyssuojajärjestelmä (SIPS)
1994 sivuturvatyynyt
1998 piiskanheilahdusvammoilta suojaava WHIPS-järjestelmä
1998 auton sisäkaton verhoiluun asennettu IC-turvaverho
2002 kaatumissuojajärjestelmä (ROPS)
2003 kuolleen kulman varoitusjärjestelmä (BLIS)
2008 City Safety
2010 jalankulkijoiden tunnistus ja automaattinen jarrutus
2014 suistumisenestojärjestelmä
2016 Connected safety eli tietoliikenneyhteyksiin perustuvat liukkaan tien ja varoitusvalojen varoitusjärjestelmät
2018 nokkakolarivaaran jarrutusjärjestelmä
2019 Equal Vehicles for All - eli E.V.A.-hanke: Volvon turvallisuustutkimusten digitaalinen kirjasto
2020 nopeuden ylärajaksi 180 km/h



Hirvikolari ilman henkilövahinkoja

Osmo Nikkanen ajeli lokakuun hämärtyvänä päivänä vaimonsa kanssa Lopella sijaitsevalle vapaa-ajanasunnolleen. Vauhtia oli vajaat 80 kilometriä tunnissa, kun metsäisessä notkelmassa hirven vasa ponkaisi oikealta eteen. 

”En ennättänyt reagoida etukäteen yhtään. Törmäystilanteessa vain vaistomaisesti jarrutin ja pidin ohjauspyörästä kiinni”, Nikkanen muistelee.

Hirvi lennähti neljä vuotta vanhan Volvo S80 -auton tuulilasiin ja kierähti katon kautta taakse. Tuulilasi ja takalasi rikkoutuivat. 

Volvo pysyi tiellä, eikä ajautunut tietä reunustavaan jyrkkään rinteeseen. Auton vauhti hidastui niin rauhallisesti, etteivät turvatyynyt lauenneet. Sivupalkit kestivät taipumatta, ja aviopari selvisi rytäkästä ehjin nahoin. Hirvi sen sijaan kuoli tapahtumapaikalle.

”Olen vuodesta 1987 lähtien ajanut Volvoilla. Arvostan autoa, johon voin luottaa tiukoissa tilanteissa. Siksi myös uusi autoni on Volvo; tällä hetkellä S60 T8 AWD -hybridi.”