Syksyllä hirvikolarin riski on suurimmillaan, mutta turvallisuutta voi parantaa pienillä teoilla.
Teksti Ari Parkkonen kuva Volvo
Hirvikolarin riski on suurimmillaan tunti auringonlaskusta eteenpäin. Tällöin on vielä paljon autoja liikenteessä ja hirvet lähtevät aktiivisesti liikkeelle. Erityisesti hirvivaara-alueella kannattaa olla tarkkaavainen.
Eniten hirvikolareita tapahtuu syyskuussa hämärän ja pimeän aikaan. Yleisimmin hirvikolareita sattuu vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä, joissa on 80 km/h ja 100 km/h nopeusrajoitus.
Käytä kaukovaloja hämärän tullen mahdollisimman paljon. Vuoden 2015 hirvikolareista vain vajaa kolmannes tapahtui päivänvalolla.
Noudata nopeusrajoituksia. Pienikin ylinopeus kasvattaa pysähtymismatkaa ja törmäyksen vaikutuksia merkittävästi. Keskity ajamiseen. Mitä aikaisemmin näet hirven, sitä enemmän sinulla on aikaa ja matkaa toimia.
Pidä kädet ratissa, katse tiellä ja ajatukset ajamisessa.
Vältä törmäys. Mikäli olet vaarassa törmätä hirveen, jarruta tehokkaasti ja etsi tyhjä tila, johon voit väistää. Tyhjä tila voi löytyä hirven takaa, mutta perän puolelta väistämistä ei kannata pitää ainoana vaihtoehtona. Hirvikin haluaa välttää törmäyksen ja voi kääntyä ympäri tai sen takana voi seurata lauma muita hirviä. Vasemmalta puolelta lähestyvän hirven takaa saattaa vastaan tulla ajoneuvo.
Mikäli joudut hirvikolariin tai kolaripaikalle, kytke hätävilkut päälle, pysäköi autosi turvalliseen paikkaan ja pue heijastinliivit. Pelasta hengenvaarassa olevat, estä lisäonnettomuudet ja hälytä apua soittamalla hätänumeroon 112. Opasta auttajat paikalle. 112 Suomi -sovellus matkapuhelimessa helpottaa onnettomuuspaikan määrittämistä.
Hirvikolarista on ilmoitettava poliisille, vaikka henkilövahinkoja ei olisikaan aiheutunut. Poliisi tai paikallinen metsästysseura jäljittää ja lopettaa loukkaantuneen hirven.
Mikäli autossasi on Volvo On Call -järjestelmä, voit hälyttää apua napin painalluksella, jolloin hätäkeskus näkee myös auton sijainnin. Yhteys hätäkeskukseen avautuu automaattisesti, mikäli jokin turvatyynyistä on lauennut.
Uusissa XC60- ja 90-sarjan Volvoissa on suurten eläinten tunnistus ja automaattijarrutus vakiovarusteena. Järjestelmä varoittaa kuljettajaa ja valmistautuu hätäjarrutukseen tunnistaessaan hitaasti liikkuvan tai paikallaan seisovan hirven. Järjestelmä on optimoitu toimimaan 70–80 km/h ajonopeudella, jolloin se voi alentaa nopeutta noin 15 km/h.
Tilanteen ja nopeuden mukaan auto voi joko estää törmäyksen kokonaan tai lieventää sitä. Mikäli kuljettaja väistää estettä, uuden Volvo XC60:n ohjausapu avustaa väistöliikettä lisäämällä ohjausvoimaa ja jarruttamalla sisäpuolen pyöriä. Väistön jälkeen se avustaa auton suoristusta jarruttamalla ulkopuolen pyöriä.
Aina törmäystä ei voida välttää, ja siksi Volvojen korirakenne on suunniteltu kestämään kaikentyyppisiä törmäyksiä. Uusien Volvojen korin painosta yli kolmannes on booriterästä, joka on vahvinta autoteollisuudessa käytettyä teräslaatua.
Kirjoittaja Ari Parkkonen on ajovalmentaja ja yrittäjä Excelsior Liikenneturvallisuudessa, joka on yritysten ja yhteisöjen liikenneturvallisuuden kehittämiseen erikoistunut yritys.
Teknologia
Keeping you and your car connected
Today, more and more on-board functions are being developed to help people connect with their cars. But in a Volvo, there’s a function especially designed to help connect our cars directly with people. This function is part of the Volvo On Call service.
Ympäristö
A Volvo is for life
The environment is something all car manufacturers now think about. In 1983, however, it was a different story. So, when we released the LCP 2000, a concept car designed with the good of the planet in mind, it raised a few eyebrows. Now, more than thirty years later, our commitment to the environment is stronger than ever.
Ympäristö
The quietest place
Here at Volvo Cars, we're continually inspired by the Swedish landscape. Like Muttos - a national park in the far north of the country where the vast, sublime prehistoric forest becomes open to everybody.