Menosähköä Helsingin liikenteeseen

Helsingin autokannasta 30 prosenttia tulisi olla täyssähköistä vuonna 2035. Autoille tarvitaan luonnollisesti myös riittävästi latauspaikkoja.  

teksti Jaakko Liikanen

 

Helsingin kaupungin älyliikennettä kehittävän liikenneinsinööri Mikko Lehtosen mukaan latauspaikkojen lisäämistavoite on kova, mutta saavutettavissa.  

– Ohjurina on Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma, ei älyliikennestrategia; liikenteen sähköistämisessä on kyse vaihtoehtoisesta käyttövoimasta, älyliikenteessä puolestaan datasta ja sen avoimuudesta kaupungin sekä siellä toimivien erilaisten palvelutarjoajien kesken. 

Avointa dataa tarvitaan palvelualustojen luomiseen, jotka mahdollistavat myös liikenteen hallinnan sekä automaatiopalveluiden kehittämisen. Vaikkei älyliikennelokeroon putoakaan, on liikenteen sähköistäminen ilmastollisesti tärkeää.  

– Teemme työtä yleissuunnitelman ja tarkemman liikennesuunnitelman avulla. Pyrimme vastaamaan omalta osaltamme tarvittavien latauspaikkojen vaatimuksiin.

Helsingin kantakaupunkiin on viimeksi toteutettu julkisia latauspisteitä vuoden 2019 lopulla. Tuolloin Helen toimitti 59 uutta sähköauton latauspistettä 20 kohteeseen Helsingin kantakaupungissa. Uudet latauspisteet ovat pääsääntöisesti keskinopeita. Pikalatauspisteitä on viisi. 

Lehtonen kertoo, että Helsingin kaupungin toteutettavaksi kuuluvien julkisten latauspisteiden osuus kaupungin alueella tarvittavasta latausinfrastruktuurista on noin 10 prosenttia. Yksityissektorin vastuulla on 90 prosenttia latauspaikoista. Latauspalveluja- ja järjestelmiä toimittavia yrityksiä onkin nykyisin jo useita. 

– Yksityissektorin toteuttamat latauspisteet tulevat yleensä paikkoihin, joissa on paljon kävijöitä, kuten kauppakeskuksiin, yksityisiin parkkihalleihin ja huoltoasemille sekä toki myös työpaikoille ja koteihin.  

Helsingin kaupungilla on suunnitteilla seuraava latausasemahankintoihin liittyvä kilpailutus. Lehtosen mukaan kilpailutus toteutetaan ensi vuoden aikana.

Sähköautoiluunkin liitetty vanha tuttu Muna vai kana -pohdinta on Lehtosen mukaan yhä voimissaan. Sähköautoilun yleistyminen vaatii rinnalleen riittävän latausinfrastruktuurin. 

– Sähköautojen hinnoissakin on vielä alastulon varaa. Akkuteknologian nopea kehitys aiheuttanee myös omat haasteensa ihmisten pohtiessa sähköauton hankintaa. 

Lehtosen mukaan tämä tarkoittaa muun muassa sitä, miten paljon nyt hankittavalla sähköautolla on tulevaisuudessa vaihtoarvoa.

– Tällä hetkellä puhutaan jo ladattavuudeltaan miljoonan kilometrin ajon kestävistä akuista. Ne olisivat merkittävä kehitysaskel akkuteknologiassa ja näin hyvä lisä sähköautojen suosion kasvulle.



Töihin ja koteihin
Latauspaikkojen järjestäminen työpaikoille on suhteellisen helppoa, sillä kyseessä ovat usein hyvin hallinnoidut kiinteistöt, joissa on myös paljon pysäköintitilaa. Omakotitaloihin sopivan, teholtaan 11 kilowatin (3 x 16 A) kiinteän latauslaitteiston hinnat ovat asennettuina noin 1 000 eurosta ylöspäin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tuki auttaa puolestaan taloyhtiöitä latausjärjestelmien hankinnassa ja kiinteistöjen sähköjärjestelmien mahdollisissa muutostöissä.  

1/4

Pistokesurfausta Euroopassa

Kun Volvon XC 40 P8 Recharge -täyssähköautot saapuvat Suomeen, on heti tarjolla myös sujuva latausratkaisu. Volvo on valinnut eurooppalaiseksi latausyhteistyökumppanikseen Plugsurfingin. Fortumin vuonna 2018 ostamalla, alkujaan saksalaisella startup-yrityksellä on käytössään jo yli 200 000 latauspistettä Euroopassa. 

– Plugsurfing on digitaalinen latausverkkoalusta. Sen avulla asiakkaamme voivat käyttää latauspisteitä ympäri Euroopan, kertoo Plugsurfingin liiketoimintajohtaja Anne Jalkala.  

Sähköautoilijan arki helpottuu huomattavasti, sillä Euroopassa on nyt käytössä noin 630 erilaista latausjärjestelmää käytäntöineen ja hinnoittelumalleineen. Volvo -sähköautoilijoille riittää Suomessakin tästä eteenpäin yksi tili, jolla voi hoitaa lataamisen ja menosähkönsä maksamisen esimerkiksi kuukausittaisena luottokorttilaskutuksena. Selkeän hinnoittelun lisäksi Plugsurfingiin kuuluu esimerkiksi tietoja asemien sen hetken latauspaikkatilanteesta ja sopivuudesta omalle autolle.  

– Suomessa on tätä nykyä noin 2 000 latausasemaa. Plugsurfing toimii niistä yli 90 prosentissa.

Käytännössä Plugsurfing-latausavain lähetetään uuden täyssähköisen Volvon hankkineelle etukäteen, noin pari viikkoa ennen auton saapumista. Palvelun saa käyttöönsä myös Plugsurfingin sivuilta puhelimeen ladattavalla sovelluksella. Jalkala on Plugsurfingin ohella myös Fortumilla innovaatioista ja uusista liiketoiminnoista vastaava johtaja. Kaksoisrooli ei häntä haittaa, sillä työsarka on kokonaisuudessaan hieno.   

– Ilmaston ja ympäristön kannalta tärkeä kehitys tuo tekemiseen mielekkyyttä. Liikenteen sähköistymisen ja latausverkostojen kehittymistä on upea seurata. Erityisesti Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa vauhti on todella nopeaa, ja Norja on edelläkävijä jo ennestään.

Jalkala on hyvin tyytyväinen myös siihen, että Plugsurfing on saanut yhteistyökumppanikseen Volvon. 

– Volvolla on vahva strategia autojensa sähköistämisessä. Me haluamme puolestamme olla Volvolle paras mahdollinen latauskumppani.