Perintö

Ylellisyyttä huokuva viisikymppinen

Kun muualla maailmassa oltiin vuonna 1968 mullistusten kourissa, vallankumous oli kaukana Volvon ajatuksista: yhtiö keskitti voimavarojaan uuteen, ylelliseen 164-malliin.

Teksti Susanna Haanpää

 

Ajatus hieman suuremman ja ylellisemmän Volvo -mallin kehittämisestä oli kytenyt jo pitkään. Kun 140-sarja julkistettiin vuonna 1966, syntyi ajatus kuusisylinteristä rivimoottorista 140-auton runkoon. Näin Volvo voisi luoda ylellisen ja kompaktin mallin, jota se uskoi ihmisten tarvitsevan. Pääsuunnittelija Jan Wilsgaard säilytti 140-sarjan alustan ja käytti autossa 1950-luvun 358-projektin keulaa. Rautamerkkilogo viiston elementin kera nousi jälleen näkyvään asemaan samaan tapaan kuin ensimmäisessä Volvossa vuonna 1927 ja joka näkyy myös nykypäivän uusissa Volvo -malleissa. 140-mallin alustaa jatkettiin kymmenellä senttimetrillä tuulilasista eteenpäin, jotta uudelle kuusisylinteriselle moottorille saatiin tilaa. B30-mooottorin tilavuus oli kolme litraa, ja se kehitti tehoa 145 hevosvoimaa Zenith-Strombergin kaksoiskaasuttimien ansiosta. Vuoden 1968 elokuussa julkaistussa lehdistötiedotteessa ilmoitettiin ylpeänä, että saksalainen ZF-vaihdelaatikko oli kauko-ohjattavaa tyyppiä, mikä tarkoitti, että suhteellisen lyhyt vaihteenvalitsin oli sijoitettu vaihteistotunneliin etuistuinten viereen.

Sisustus oli huomattavasti ylellisempää kuin 140-sarjassa. Istuimissa oli paksua villakangasta, ja lattialla oli tekstiilimatot. Takaistuin oli suunniteltu kahdelle hengelle, ja sen keskellä oli alas laskettava kyynärnoja. Ensimmäisen tuotantovuoden jälkeen 164-mallin vakiovarusteisiin kuului nahkaverhoilu, integroidut halogeenityyppiset lisävalot ja pääntuet. Yhdysvalloissa mallissa oli sähkötoimiset ikkunat ja kattoluukku, ilmastointi sekä tummennetut lasit. Kun amerikkalainen Car and Driver -lehti koeajoi Volvo 164 -mallin heinäkuun numerossaan vuonna 1969, lukijoille kuvailtiin, minkälaiset ihmiset ostaisivat uuden Volvon:

– Volvon uudet asiakkaat ovat huippuammattilaisia – lääkäreitä, asianajajia, hammaslääkäreitä; ihmisiä, joilla on varaa johonkin erilaiseen. Amerikkalainen Volvo 164 -mainos käytti samaa teemaa: ”Ylellinen auto, joka näyttää, että sinulla on muutakin kuin rahaa”. Volvo 164:n kehitystyö jatkui auton koko elinkaaren ajan, ja siihen lisättiin muun muassa elektroninen polttoaineen suihkutus mallivuonna 1972. Viimeinen mallivuosi oli 1975, ja kaikki tuolloin valmistetut autot vietiin Yhdysvaltoihin. 

 

Volvo 164

Valmistusvuodet: 1968–1975
Kori:
4-ovinen sedan
Moottori:
3-litrainen 6-sylinterinen
Vaihteisto:
4-vaihteinen käsivaihteisto, 4-vaihteinen käsivaihteisto elektronisella ylivaihteella ja 3-vaihteinen automaatti
Voimansiirto:
takavetoinen