Menestyksekäs matka alkoi Ruotsista

Elettiin kevättä 1980, ja Porista koneinsinööriksi valmistunut Timo Frang oli päässyt armeijasta. Kotimaan työtilanne ei mairitellut, joten Frang haki kesätöihin naapurimaahan.
 
– Lähdin kesäksi Göteborgin Torslandaan hitsaamaan Volvo 245 -farmarien kylkiä. Tarkoituksena oli palata syksyllä Suomeen hakemaan koulutusta vastaavia töitä, Frang muistelee. 

Työteliäs ja yhteistyötaitoinen nuorukainen oli kuitenkin pistetty merkille. Kesäpesti poiki töitä Volvon maalaamosta ja myöhemmin prässäämöstä. Kun toinen kotimainen alkoi taittua, Frang hakeutui toimistohommiin. Urapolku eteni Volvon varaosaluetteloiden valmistuksen kautta varaosasuunnitteluun. 

– Oli ikimuistoista päästä testaamaan 1980-luvun lopulla Volvo 850:tä testiradalle. Ajattelin tuolloin, että ajettavuudessa ja muotoilussa mikään auto ei voita ensimmäistä etuvetoista Volvoa.

Silloinen Volvo-konsernin johtaja Pehr Gustaf Gyllenhammar sai itselleen räätälöidyn 850:n Volvolta 50-vuotislahjaksi. 

– Onneksi auton punaiselle sisustukselle ei sattunut vahinkoja. Olisin nimittäin joutunut varaosavastaavana kertomaan, että uniikkiin sisustukseen ei varaosia löydy, Frang nauraa.

Vuosikymmenen pituiseksi venynyt työreissu Göteborgissa päättyi, kun Frang sai paikan Volvon Suomen kenttäorganisaatiosta vuonna 1990. Orastava lama kuitenkin sotki suunnitelmia, ja työt kenttäosastolla loppuivat. Frang pääsi onnekseen toisiin tehtäviin Volvon varaosien ostajaksi. Muutamia vuosia myöhemmin hänet valittiin Volvon henkilöauto-osien tuotepäälliköksi. 

– Työskentelin tuotepäällikkönä 2010-luvulle asti. Viimeiset kuusi vuotta olen ollut Volvon teknisen palvelun myyntipäällikkönä vastaten kollegani kanssa Volvon varaosa- ja korjaamotoiminnan sujuvasta toteutumisesta Suomessa.

Frang kertoo tekevänsä paljon yhteistyötä päämiehen ja jälleenmyyjien sekä oman organisaation automyynnin kanssa. 

– Vastaan myynnin ja asiatyytyväisyyden seurannasta sekä autan jälleenmyyjiämme kehittämään tiloja, huolto- ja korjaamotoimintaa, henkilöstön osaamista sekä jälkimarkkinointia.

Timo Frangin mielestä Volvon siirtyminen kiinalaisen Geelyn omistukseen on ollut merkin kehitykselle erittäin tärkeä asia. Uuden omistajan tuotekehitykseen tekemä vahva panostus on nähtävissä Volvon testivoittoja kahmivassa nykymallistossa.

– Uusien mallien muotoilu on mahtavaa niin sisältä kuin ulkoakin. Volvon tähtääminen premium-segmenttiin näkyy selvästi. Vanhemmistakin ikäluokista löytyy kyllä omia suosikkejani. Yksi ikimuistoinen malli on Volvo 262 C Bertone. Se oli aikalaisiaan, 700- ja 900-sarjan autoja, sulavalinjaisempi. Frang on siirtymässä syksyllä oloneuvokseksi neljän Volvojen parissa vietetyn vuosikymmenen jälkeen. 

– Olen päässyt tekemään mielenkiintoisia sekä vaihtelevia työtehtäviä hienojen autojen parissa ja osallistumaan moniin projekteihin. Volvo on aina ollut yksi alan suunnannäyttäjistä ja organisaatio, jonka toimintaa voi vain kehua. Yhteispeli on sujunut joka paikassa, missä olen töitä tehnyt.