Polttoaineenkulutus ja CO₂-päästöt
Alla olevien taulukoiden tiedot ovat WLTP:n (Worldwide Harmonized Light-Duty Vehicles Test Procedure) mukaisia, se on kansainvälinen testimenetelmä ajoneuvoille.
Ajoneuvon polttoaineenkulutus mitataan litroina per 100 kilometriä ja hiilidioksidipäästöt (CO₂) CO₂-grammoina per kilometri.
 | Painotettu yhdistetty arvo. Arvo on painotettu sähkökäytön ja polttoainekäytön välillä koko ajojakson ajan. |
 | grammaa CO₂/km |
 | litraa/100 km |
 | Auton sähkönkulutuksen sertifioitu arvo (kWh/100km). Arvo on kaikkien neljän ajojaksovaiheen (kaupunki-, esikaupunki-, maantie- ja moottoritieajo) keskiarvo. |
 | Auton mahdollisen kantaman sähkökäytöllä ("enintään") sertifioitu arvo kilometreinä. Arvoa ei tule käsittää odotettavissa olevaksi kantamaksi, ja kantamaa on vaikea saavuttaa tavallisessa ajossa. |
 | Kaupunki- ja esikaupunkiajo |
 | Kaikkien neljän ajojaksovaiheen (kaupunki-, esikaupunki-, maantie- ja moottoritieajo) keskiarvo |
 | Alhainen arvo |
 | Korkea arvo |
Huomio
Huomio
Yllä olevan taulukon polttoaineenkulutus- ja CO₂-päästöarvot ja kantama perustuvat erityisiin ajojaksoihin (ks. alla). Auton paino voi nousta varustelun mukaan. Tämä sekä auton kuorman paino vaikuttavat polttoaineenkulutukseen ja CO₂-päästöihin ja lyhentävät kantamaa sähkökäytöllä. WLTP:n mukaan jokaisella autolla on yksilölliset polttoaineenkulutus-, CO₂-päästö- ja sähkökäytön kantama-arvot riippuen auton varustelusta. Nämä arvot ovat matalan ja korkean arvon välillä yllä olevassa taulukossa. Monilla markkina-alueilla auton yksilölliset polttoaineenkulutus, CO₂-päästö- ja sähkökäytön kantama-arvot löytyvät auton rekisteriotteesta.
Auton sertifioituja arvoja ei tule käsittää odotettavissa oleviksi arvoiksi. Sertifioidut arvot ovat erityisistä ajojaksoista saatuja vertailuarvoja (ks. alla).
Polttoaineenkulutuksen kasvamiseen ja sähkökäyttökantaman lyhenemiseen taulukkoarvoihin verrattuna on useita syitä. Esimerkkejä näistä ovat:
- Autoa ei ladata säännöllisesti sähköverkosta.
- Autossa on lisävarusteita, jotka vaikuttavat sen painoon.
- Kuljettajan ajotapa.
- Asiakas valitsee muut kuin mallin perusversion vakiopyörät, jolloin vierintävastus voi kasvaa.
- Suuri ajonopeus lisää ilmanvastusta.
- Polttoaineen laatu, tie- ja liikenneolosuhteet, sää ja auton kunto.
Tässä mainittujen esimerkkien yhdistelmä voi kasvattaa polttoaineenkulutusta huomattavasti.
Polttoaineenkulutus voi poiketa suuresti vertailussa ajojaksoprofiileihin (ks. alla), joita käytetään auton sertifiointiin ja joihin taulukon kulutusluvut perustuvat. Katsokaa lisätietoa viitteiksi ilmoitetuista säädöksistä.
Huomio
WLTP-standardi
1. syyskuuta 2018 tuli voimaan uusi autojen kulutusmittausta koskeva standardi. WLTP-standardi (Worldwide Harmonized Light-Duty Vehicles Test Procedure) mittaa keskimääräisiä ajo-olosuhteita jokapäiväisessä ajossa. Aikaisempaan standardiin (NEDC) verrattuna WLTP ottaa paremmin huomioon vaihtelevat liikennetilanteet ja nopeudet mutta myös varusteet ja painoluokat. Kulutukseen vaikuttavat lisävarusteet kuten ilmastointi ja istuinlämmitys jne. ovat pois päältä testin aikana. Uusi standardi tuottaa todenmukaisemmat luvut polttoaineenkulutuksesta, hiilidioksidista ja päästöistä sekä toimintasäteestä sähkökäytöllä. Arvojen perusteella voidaan tehdä vertailuja eri autojen välillä, ne eivät esitä kuljettajan tyypillistä normaalia kulutusta ja kantamaa sähkökäytöllä.
Ajojaksoprofiilit
Ajojakso simuloi auton todellista keskimääräistä ajoa. Standardi käsittää neljä eri ajojaksoprofiilia, jotka ovat:
- Kaupunkiajo – hidas ajo
- Esikaupunkiajo - keskinopea ajo
- Maantieajo – nopea ajo
- Moottoritieajo – erittäin nopea ajo.
Jokaista ajojaksoa määrittävät eri ehdot kuten esim. nopeus, aika ja ajomatka.
Taulukossa esitetty yhdistetyn ajon virallinen arvo on lainsäädännön vaatimusten mukaisesti yhdistelmä näiden neljän ajojakson tuloksista.
Näiden neljän ajojakson aikaisten hiilidioksidipäästöjen (CO₂-päästöt) selvittämiseksi pakokaasut kerätään talteen. Ne analysoidaan ja tulokseksi saadaan CO₂-päästöarvo.